Opettaja Veikko Kaarlo Kasper Kaseva oli kuumailmapalloilun edelläkävijä. Kaseva oli teknisten töiden opettajana luonteeltaan rakentaja ja keksijä. Hän rakensi ensimmäisen lentävän kuumailmapallonsa vuonna 1966. Kaseva edusti Suomea lukuisissa MM- ja EM-kuumailmapallokisoissa 1970-luvulla. Lehtien otsikoihin päätyi hänen hätälaskeutumisensa Yhdysvaltojen Uuden Meksikon Albuquerquessa Manzana-vuorialueelle vuonna 1973 maailmanmestaruuskilpailujen aikana.
Kasevan osallistuminen ensimmäisiin kuumailmapalloilun maailmanmestaruuskilpailuihin vuonna 1973 on todellista suomalaista ilmailuhistoriaa. Kisat pidettiin kuumailmapalloilun mekassa, minkä sääolosuhteita ja unohtumattomia maisemia pidetään ihanteellisena ilmapalloilulle.
Kisoihin osallistui 32 ohjaajaa ympäri maailmaa. Kilpailussa lennettiin koriin kiinnitetyn tallentavan korkeuspiirturin avulla. Kilpailun voittaja amerikkalainen Denny Floden kertoo FAI:n haastattelussa vuonna 2023, että kilpailun osana oli myös ns. spot landing, eli maaliin laskeutuminen. Amerikkalaisilla oli käytössä kisoissa kiinteät ja tukevat paju- tai rottinkikorit, joiden reunat olivat tuettu nahalla.
Kaseva kertoo saaneensa Amerikassa vuonna 1973 paljon ihailua osakseen eritoten omin käsin suunnittelemansa ja perheensä kanssa yhdessä rakentamansa OH-XVK -aluksen takia. Suomen lippu liehui salossa koko kilpailun ajan, kertoo Kaseva Helsingin Sanomissa 15.3.1973. Kisan aikana hän teki pakkolaskun alkuperäiskansojen alueelle, josta hänet pelastettiin amerikkalaisella sotilashelikopterilla. ”Kyllä se vuori taisi minua luterilaista suojata. Siitä olisi saattanut tulla hyvinkin rajusti alas.”, toteaa Kaseva HS:n haastattelussa 1973.
Ohjaaja Kasevalla oli yksityislentäjän lupakirja no 4321 kuumailmapalloille. Lupakirja Kasevalle myönnettiin 9.4.1976. Vuoden 1978 lokakuun alkuun mennessä Kasevalla oli lentokokemusta kuumailmapalloilla noin 200 tuntia. Kasevalla oli uransa aikana käytössä kolme omarakenteista kuumailmapalloa ja koria.
Suomen Ilmailumuseon kokoelmissa on Kasevan ja Mika Horellin yhdessä rakentama avokori, joka on osa VK3-1 OH-XMH-kuumailmapalloa. Ilma-aluksen omistaja oli Puotilan Aeronauttinen Seura ry. OH-XMH -aluksella oli lennetty todennäköisesti kahdeksan lentoa, yhteensä noin kolmen tunnin ajan, ennen Kasevan kohtalokasta viimeistä lentoa Tampereella 1.10.1978.
Suomalaisen aeronautin traaginen ohjaajan kuoleman aiheuttanut lento-onnettomuus johti kuitenkin parempaan ja turvallisempaan kuumailmapalloiluun Ilmailuhallituksen alkaessa seurata tarkemmin pallojen ja korien rakenteita ja palloilun kehittymistä ulkomailla.
Kasevan intohimoinen asenne ilmailuun oli sama kuin varhaisilmailun uranuurtajilla. Huolimatta hänen täpärästä pelastautumisestaan Uudessa Meksikossa oli palloilu Kasevan mielestä turvallinen tapa ilmailla. Kasevaa kuvaa täydellisesti yhden maailman ensimmäisen ammattimaisen kuumailmapalloilijan ranskalaisen Madeline Sophie Armant Blanchardin (1778-1819) huudahdus ”Allons, ce sera pour la derniere fois”, jonka hänen on kerrottu lausuneen ennen jokaista lentoa. ”Matkaan, tämä olkoon viimeinen kerta.”
Lähdeluettelo:
Balloon Museum
FAI Documents: Mrs. Madeleine Sophie (Armant) Blanchard
Onnettomuustutkintaraportti.
HS 15.3.1973 Pyhä vuori suojelijana.
Lisätietoja:
Ilmailumuseon museokokoelmassa on kolme Veikko Kasevan koria, joista yksi on lento-onnettomuudessa käytetty OH-XMH:n narukori. Narukorit ovat nyt tutkittu ja valmiina pitkäaikaissäilytykseen.
Viimeisen lennon aikana OH-XMH:n kuori mainosti Finlaysonia ja oli varustettu myös tekstillä Uniflo.
Albuquerquessa sijaitsee vuonna 2005 avautunut The Anderson Abruzzo Albuquerque International Balloon Museum, jonka (FAI:n eli Fédération Aéronautique Internationalen) Hall of Famessa on julkaistu maailman ensimmäisen aeronautin ammatin valinneen naisen Sophie Blanchardin kunniataulu.
Kirjoittaja:
Artikkelin kirjoittaja amanuenssi Eijakristina Sumelius vastaa esinekokoelman pitkäaikaisäilytyksen suunnittelusta ja toteutuksesta Uusi Ilmailumuseo -projektissa. Sumelius on erikoistunut esinetutkimukseen, joten Kasevan ilma-alusten salaisuuksien setviminen on ollut hänelle mieluisa haaste.