Ilmailumuseon laaja museokokoelma käsittää ilma-aluksia, esineitä sekä valokuva- ja arkistokokoelman. Ilmailumuseon kokoelmatehtävänä on suomalaisen ilmailun kulttuuriperintöön liittyvän aineiston ja sitä koskevan tiedon tallennus. Teemme tallennustyötä ilmiölähtöisesti, ja tallennuksen kohteena on objektien lisäksi myös aineeton kulttuuriperintö kuten ilmailun tapahtumat, taidot tai niistä kertovien tarinoiden dokumentointi ja tallenteet.
Kokoelmat
Kokoelmat
Museon merkittävimmät objektit ovat 82 ilma-alusta. Ilma-aluskokoelman tähtiä ovat Consolidated-Vultee Convair 340/440 Metropolitan -liikennelentokone vuodelta 1953, I.V.L. A22 Hansa -meritiedustelukone vuodelta 1922 ja Messerschmitt Bf 109G-2:n hylkylöytö. Ilma-aluksiksi luetaan myös museokokoelmamme 1970-luvun riippuliitimet ja suomalaisen Veikko Kasevan kuumailmapallokuori korineen. Muita suurikokoisia ja merkittäviä kokoelmaesineitä ovat 29 moottoria ja 14 ohjaamoharjoittelulaitetta.
Ilmailumuseon museokokoelmaan kuuluu noin 10 000 esinettä, noin 285 000 valokuvaa ja arkistossa on noin 1500 hyllymetriä aineistoja. Valokuvat ovat määrällisesti museon laajin aineisto. Ilmailumuseo on avannut Finna-aineistohakupalvelussa jo huimat 9785 valokuvaa kaikkien käyttöön. Museon monipuolisiin kokoelmiin voi tutustua museon nykyisillä sivuilla Kokoelmat – Suomen ilmailumuseo tai Finnassa.
Kokoelmat ovat yksi museon vahvimmista ja vaikuttavimmista vetovoimatekijöistä. Kokoelmaohjelma on Ilmailumuseon elävä työväline, joka käsittelee kokoelmien tavoitteita, linjauksia ja periaatteita sekä niiden toteuttamiseen käytettäviä toimintatapoja ja menetelmiä. Tutustu Suomen Ilmailumuseon kokoelmaohjelmaan 2025-2029.
Tapoja tukea
Valokuvaaja/photographer: Sallanko. Raimo 1957. SIM kuvakokoelmat. The Finnish Aviation Museum’s photo collections.
Tue Convair Metropolitania
Ilmailumuseon Convair 440 Metropolitan OH-LRB on lentokone, jolla on pisin palvelushistoria Finnairin historiassa. Se kuljetti matkustajia ja rahtia yhteensä 27 vuoden ajan. Suomalaisilla lentoyhtiöillä Finnairilla ja Kar-Airilla oli käytössään yhteensä yhdeksän Convair-lentokonetta 1950-luvulta 1980-luvulle. Vielä tänäkin päivänä Convairit lentävät rahtikoneina ympäri maailmaa. Koneen kapea käytävä herättää vieraissa yhä menneen ajan leppoisan matkustamisen tunnelman. Katso Convairin esittelyvideo vuodelta 1956 Ylen Elävä arkistosta.
Voit tukea Convairin säilyttämistä ja siirtämistä uuteen ilmailumuseoon lahjoittamalla museon kokoelmakeräykseen. Kokoelmakeräyksen varoja käytetään muun muassa siirtokustannuksiin ja nykyaikaisten ilmatyynyjen hankintaan.
Kokoelma/collection: Veljekset Karhumäki Oy. SIM kuvakokoelmat. The Finnish Aviation Museum’s photo collections.
Tue ilmailun todellista työjuhtaa
Lockheed 18-07 Lodestar OH-VKU on kaksimoottorinen matkustajakone, jossa on mäntämoottorit. Ilmailumuseon Lockheed Lodestar lensi matkustajalentoja suomalaiselle Kar-Air Oy:lle 1950-luvulla. Lentokonetta käytettiin myöhemmin Geologian tutkimuskeskuksessa mineraalien etsintätehtävissä aina 1970-luvulle saakka. Museon kokoelmassa on säilynyt antenneja ja viestintälaitteita, jotka liittyvät Lodestarin käyttöön geologisissa tutkimuksissa.
Voit tukea lentokoneen säilyttämistä ja siirtämistä uuteen ilmailumuseoon lahjoittamalla museon kokoelmakeräykseen. Kokoelmakeräyksen varoja käytetään muun muassa Lockheed Lodestarin siirtokustannuksiin ja siirtolaitteiden hankintaan.
Kokoelma/collection: Wikman, Matti. SIM kuvakokoelmat. The Finnish Aviation Museum’s photo collections.
Tue ikonisen Messerschmittin konservointia
Suomen Ilmailumuseon perusnäyttelyssä esillä oleva Messerschmitt Bf 109 G-2 on harvinainen näyttelyesine. Tämä yksipaikkainen saksalainen hävittäjälentokone valmistettiin Itävallassa ja se palveli toisen maailmansodan taivailla. Kone oli yksi Luftwaffen tärkeimmistä hävittäjätyypeistä, tunnettu nopeudestaan ja ketteryydestään. Suomen ilmavoimat hankki sodan aikana yli 150 Messerschmittiä.
Museon näyttelyssä sijaitseva MT-208 lensi aikanaan suomalaisissa väreissä, kunnes kohtalo puuttui peliin. MT-208 teki pakkolaskun mereen Porin edustalla 1940-luvulla. Lentokone katosi merten syvyyksiin yli puolen vuosisadan ajaksi. Vasta vuonna 1999 MT-208 nostettiin takaisin päivänvaloon. Nostotyössä paljastui, että kone oli hajonnut osiin. Koneen moottori, potkuri, peräsin, ohjaamo ja siivet jouduttiin pelastamaan erikseen. Jokainen osa kertoo omaa tarinaansa sodasta, selviytymisestä ja säilyttämisestä. Tänään tämä ainutlaatuinen Messerschmitt on osa museomme perusnäyttelyä.
Lentomajakoita ja matkustamopalveluhenkilöstön pukuja
Lentokoneiden matkustamojen interiöörien osat sekä voima- ja ohjaamolaitteet muodostavat merkittävän osan museon kokoelmasta. Viestintälaitteisiin sisältyy muun muassa suurikokoisia lennonjohdon laitteita, kiitoratojen valaisimia, tutkia sekä lentomajakka. Lisäksi lentoyhtiöiden virkapukukokoelma ja varhainen lentovarustekokoelma ovat laajoja ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä.
Kaikkien Ilmailumuseon 10 000 esineen ja muun mittavan aineiston siirtäminen asianmukaisiin olosuhteisiin on valtava urakka. Tule mukaan tukemaan kokoelmien helmien ja omien suosikkikohteidesi matkaa kohti Uutta Ilmailumuseota!
Kuva: DC-3 -lentokone “Lokki” (OH-LCD) osaavien vapaaehtoisten muuttotalkoissa matkalla kohti Vantaan Asuntomessuja kesällä 2015. Asuntomessuilta kone palasi myöhemmin Ilmailumuseon pihaan uudeksi maamerkiksi.
Tue kokoelmien muuttoa kohti Uutta Ilmailumuseota!
Varmistetaan 10 000 kokoelmaesineen, valokuvien ja arkiston muutto ja säilytys myös Uudessa Ilmailumuseossa.