Svenska kulturfonden on myöntänyt Suomen Ilmailumuseolle 22 000 euron apurahan projektiin, joka nostaa esille suomenruotsalaisten ilmailun edelläkävijöiden aineellista kulttuuriperintöä. Svenska kulturfondenin arvokas tuki jatkaa vuonna 2024 aloitettua hanketta, jossa on kartoitettu ja järjestetty ilmailun pioneerien aineistoja, muun muassa aviaattori Atle Blomqvistin arkistoa ja kirjeenvaihtoa.
Tämän uuden apurahan myötä Ilmailumuseo varmistaa suomenruotsalaisen ilmailuhistorian esineellisen kulttuuriperinnön tallentamisen ja esittämisen. Projektissa seulotaan ja luetteloidaan keskeistä esineistöä sekä dokumentoidaan suomenruotsalaisten ilmailun pioneerien toimintaa ja merkitystä Suomen ilmailun kehitykselle.
Hankkeessa luetteloitu aineisto avataan yleisölle Finna-palvelussa, mikä parantaa tiedon saavutettavuutta ja mahdollistaa kulttuuriperinnön laajaa hyödyntämistä.
Blomqvist – Nyberg -lentokoneen ensilennosta 100 vuotta 20. huhtikuuta 2026
Apurahan käyttö kytkeytyy ajankohtaiseen merkkivuoteen: Blomqvist–Nyberg-lentokoneen ensilennosta tulee kuluneeksi sata vuotta. Kyseinen kone on yksi suomalaisen ilmailun varhaisista yksityisistä moottorilentokoneista, ja se on säilynyt osana Suomen Ilmailumuseon kokoelmia.
Emil Nyberg oli Helsingfors tekniska lärovärketistä vasta valmistunut teknikko, ja Atle Blomqvist aloittanut opintonsa Teknillisessä korkeakoulussa. Kumpikin halusi palavasti lentämään, mutta kouluttautumismahdollisuuksien puuttuessa he päättivät rakentaa lentokoneensa itse. Kone suunniteltiin aikakauden lentokonekuvastojen perusteella. Sen moottori ostettiin Helsingistä, ja potkuri hankittiin Suomen ilmailuasiamieheltä Pariisista. Koneen jäähdytin rakennettiin Helsingissä jo syksyllä 1925.
Koneen rakentaminen ja kokoonpano tehtiin Blomqvistin perheen huvilalla helmi – maaliskuussa 1926. Lentokone koottiin huhtikuun alussa Vanajaveden rannassa, ja moottorin koekäyttö suoritettiin 19. päivän iltana suuren yleisöjoukon läsnä ollessa. Lentokoneen käyttökokeet aloitettiin seuraavana päivänä, jolloin Atle Blomqvist tuli vahingossa nostaneeksi aluksen myös ilmaan. Kokeita jatkettiin seuraavina päivinä ja niitä seurasi satapäinen yleisö.
Kumpikin rakentajista kouluttautui ilmailuvoimien lentäjäkursseilla seuraavana kesänä lentäjiksi. Koelentoja omalla koneella jatkettiin menestyksellä keväällä 1927. Kone kuitenkin vaurioitui siirtolennolla Helsinkiin, ja lentokone purettiin osiin. Oman rakennushankkeen jälkeen Blomqvist jatkoi uraansa lentokoneteollisuuden parissa, aluksi yhteistyössä Karhumäen veljesten kanssa ja myöhemmin Valtion Lentokonetehtaan palveluksessa. Emil Nyberg teki elämänuransa autoliikkeen omistajana Helsingissä.
Keväällä 1926 ensimmäiset yksityisten henkilöiden rakentamat moottorilentokoneet Suomessa, Karhumäen veljesten Karhu I Keljossa ja Blomqvist – Nyberg Sääksmäellä, jäivät merkkitapauksiksi ilmailun historiassa.
Apuraha tukee merkkipaalun esiin tuomista
Juhlavuosi konkretisoi apurahan merkityksen: museon kokoelmissa oleva Blomqvist–Nyberg-lentokone on keskeinen osa suomenruotsalaista ilmailuhistoriaa. Apurahan avulla koneeseen liittyvää esineistöä ja tausta-aineistoa voidaan tutkia, dokumentoida ja tuoda yleisön saataville.
Samalla hanke nostaa esiin laajemman kokonaisuuden varhaisista ilmailun pioneereista, joiden työ loi perustaa suomalaiselle ilmailulle. Blomqvistin ja Nybergin kaltaiset toimijat ovat esimerkkejä siitä, miten intohimo ja oma-aloitteisuus veivät alaa eteenpäin aikana, jolloin rakenteet ja koulutusmahdollisuudet olivat vielä kehittymättömiä.
Apuraha ja 100-vuotisjuhlavuosi muodostavat näin toisiaan tukevan kokonaisuuden: rahoitus mahdollistaa historian syvällisemmän esiin tuomisen juuri silloin, kun sen merkitykselle on luonteva ja ajankohtainen hetki. Suomen Ilmailumuseo kiittää lämpimästi Svenska kulturfondenia arvokkaasta tuesta. Tuki edistää merkittävästi suomalaisen ilmailun monimuotoisen historian säilymistä ja saavutettavuutta myös tuleville sukupolville.
